Kirrejuhlaa Iso Ahvenjärvellä

Kun pakkanen paukkuu liki 20 asteessa, istuu kirjolohipilkkijä Iso Ahvenjärvellä reiällään kuin tatti sammalikossa. Mieli tekisi liikkua, mutta kylmänkangistama keho kieltäytyy tottelemasta jäisiä aivoja.

Puolivuotta myöhemmin sama keho saa nauttia loppukesän auringonpaisteesta ja tyynestä kelistä, aironvetojen hiljalleen rikkoessa samaisen järvenpinnan. Ja sitten taipuu vapa ja kela rääkäisee.

Tosiaan, kolmen miehen testiryhmä hyökkäsi kesäkalaan elokuun loppupuolella Pyhännän Iso Ahvenjärvelle pariksi päiväksi ja voidaan sanoa, että melkoista tykitystä homma olikin kun alkukankeuden jälkeen löytyi oikeat eväät kaloille.

Kalastimme pääasiallisesti veneestä heitellen ja hitaasti vaappuja, lusikoita ja perhoja soudellen. Jari (Tuiskunen) kiersi heittovehkeiden kanssa kerran järven ympäri ja saldona olikin nätti, yli 2 kg kirre Räsäsen seiskalla napattuna.

Rautu-Reiskan kanssa saimme soutaen ensimmäisen kirren Kuusamon Lätkällä ja sitten pari tapahtumaa oli pinkissä perhossa soudettuna. Haimme koko rasioista testivaappuja ja viimein löytyi sellaiset kapulat, että huhheijaa.

Ensin alkoi kirret purra hupsunlailla HTG ”tuliperse” vaappua ja hetkeä myöhemmin 40 mm Beggar keltaoranssina räjäytti pankin. Parin soutulenkin aikana Beggaria kävi repimässä lähes kymmenen kirreä. Suurin osa niistä karkasi hypyssä, mutta pari tuli veneeseen asti.

Kalat tuntuivat olevan melkoisen kiinnostuneita pienestä vaapusta, jonka uinti oli terävää tirinää. Sen uinnin tunsi herkän vavankärjessä ja kun oikea soutuvauhti (varsin rauhallinen) löytyi, niin UL -keppi vääntyi nätisti mutkalle.

 

Ottipaikat selkeitä

Aluksi kiersimme järveä rantoja seuraillen, kunnes ottipaikat alkoivat selkiytyä. Kalaa oli parissa kohtaa muita paikkoja enemmän, tai ainakin näissä kahdessa kohdassa vavat taipuilivat varsin tiheään tahtiin.

Ensimmäinen paikka oli järven eteläpäässä, kahden laiturin edustalla. Ja siitä viistosti syvänreunalla olevaa laavua kohti, jonka edessä oli pienoinen matalikko. Siinä välissä oli erittäin hyvin tapahtumia ja saatiin kaloja tarttumaan jopa laiturilta heittelemällä ylipitkiä heittoja syvänpäälle.



Hyvä maamerkki ottipaikan kohdalla

Mukava mökki kalastajille

Mutta vieläkin parempi paikka löytyi talviselta apajalta, eli pohjoispäässä olevan laavun edestä. Siellä oli oikein lohipesä, sillä kaikkiaan parikymmentä kalatapahtumaa pieneltä alueelta parin päivän aikana saimme tuntea vavoissamme. Ankaria tärppejä, karkuutuksia sekä kaloja haaviin asti. Ja kahdella vaapulla oikeastaan kaikki tapahtumat.

Mikäli järvellä tahtoo kesällä kalastaa ootto-ongella, eli tahnapalleroilla, on itäreuna, eli se jyrkkä rantapenkka erittäin suosittu. Siinä nytkin oli muutamia kalastajia ja hyvin tuntui kiintiöt täyttyvän eli tahnaruoka on myös kirjolohien suosiossa. Olipa meilläkin yksi vaappulohi, jolta pilkisti siimanpätkä suusta, eli joltakin tahnaonkijalta oli karannut ainakin viiskiloinen. No se oikeasti painoi reilusti alle 2 kiloa.

Makkara on kalamiehen paras ystävä

Kahden kalastusreissun kokemuksilla voin sanoa, että Iso Ahvenjärvi on erittäin mahtava kalapaikka ja näköjään melkoisen saalisvarma kalastuskohde. Kirjolohet ovat hyvälaatuisia ja vahvoja taistelijoita. Maku kaloissa on ensiluokkainen, johtuu kirkkasta ja puhtaasta lähdevedestä, joka pulppuaa yli 17 metrin syvyydestä kylmänä.

Lisätietoja https://verkkolehti.jahdissakalassa.fi/jahdissa-kalassa-3-21/iso-ahvenjarvi-3

 


Tässä pientä vääntöä kirjolohen kanssa Harri kirre 

 

Kommentit