Koiranruokintaan kannattaa panostaa
Suomessa on yli sata metsästyskoirarotua. Kennelliiton
arvio vuosittain metsästyksessä käytettävistä koirista on 80.000 – 120.000
koiraa. Voidaan vaan miettiä, kuinka paljon rahaa liikkuu
koiranruokabisneksessä. Eikä pelkästään raha ratkaise, vaan monet
koiranomistajat tahtovat ruokinnassa panostaa laatuun.
Tässä artikkelissa paneudutaan omakohtaisiin kokemuksiin
koiranruokinnasta tuolta 1980 -luvulta lähtien, jolloin ensimmäiset
metsästyskoirat tulivat meidän talouteen. Sitä aiemminkin on kotonamme ollut
koiria, mutta niiden ruokinnasta on hajanaisia mielikuvia. Luulen ja muistelen,
että koirillemme tuolloin annettiin omasta ruokapöydästä jääneet tähteet. Olisikohan
edes ollut tarjolla mitään muuta kuin Mustinmurkina -makkaraa, puhumattakaan
mistään valikoiduista kuivamuonista. Tuskinpa vaan.
Kun mietitään metsästyskoiran ravinnontarvetta, koiran
elimistö toimii ruoansulatuksen ja energian keräämisessä hieman eri tavalla
kuin vaikkapa ihmisurheilijan. Tämän takia ei välttämättä kannata käyttää
samanlaista ruokavaliota näiden kahden nisäkäsrodun kesken, vaan on haettava
kumpaankin omat soveltuvuudet.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että ihmisen polttoaine on
hiilihydraatti ja koiralla rasva. Tämä siis ennen rasitusta. Koiran
palautumiseen taas on sitten tärkeä saada hiilihydraattia, jota saa mm.
palautusjuomista tai oikein valitusta ruokinnasta.
Lepokaudella metsästyskoiran ruuan valkuaispitoisuus saa
olla hieman ylläpitotasoa korkeampi (23-25%), jolloin koiran lihasmassaa on
helpompi ylläpitää.
Peruskuntokauden alussa siirrytään asteittain aerobista
peruskuntoharjoittelua tukevaan rasvaisempaan 30/20-tyyppiseen ruokintaan (30%
valkuaista ja 20-25% rasvaa). Mikäli harjoittelu on voimakkaasti
kestävyyspainotteista, rasvan osuus saa olla 25-30% ja valkuaisen osuus n. 35%.
Metsästyskaudella ruokinta pysyy pääpiirteiltään hyvin
samanlaisena kuin peruskuntokaudella. Kivennäis- ja hivenaineiden sekä vitamiinien,
erityisesti antioksidanttien, riittävään saantiin tulee kuitenkin kiinnittää
enemmän huomiota.
Näiden ravintoaineiden pitää nykyisin löytyä laadukkaista
kuivamuonista ja tuoreruoasta.
Koiran ruokinnan ja kevyen liikuntasuorituksen välisen
ajan on oltava vähintään 12-14 tuntia ennen suoritusta, jotta mahalaukku ehtisi
tyhjentyä. Erittäin kovaan metsästyssuoritukseen valmistauduttaessa
tavoitellaan kuitenkin jopa 18-22 tunnin taukoa ruokinnan ja suorituksen
väliin.
Koiran suorituskyky ei heikkene kestävyyttä vaativissa
lajeissa, jos se ruokitaan kerran päivässä ja edellisestä ruokinnasta on
kulunut jo lähes vuorokausi. Päinvastoin, koiran suorituskyvyn on todettu
olevan jopa kaksinkertainen verrattuna tilanteeseen, jossa koira ruokitaan kolme,
kuusi tai yhdeksän tuntia ennen suoritusta.
Carnilove True Fresh Carnilove
Prima Pet Premium tuo maahan todella korkealaatuista kuivaruokaa koirille ja sain kokeiltavaksi jämtlanninpystykorvakoirallemme paria ruokaa tulevalle jahtikaudelle.
Kesäajalla olemme syöttäneet sille Carnilove True Fresh Fish–nappulaa,
jossa on kalaa, omenaa ja kikhernettä. Siinä on myös lisänä inkivääriä,
karpaloita ja sikuria. Carnilove Fish
Suurin osa kalasta on peräisin Pohjanmerestä tai
Etelä-Böömin kalalammista. Kala on kasvatettu tai pyydetty ainoastaan
kestävillä menetelmillä. Lisätyt kikherneet ovat kasviproteiinin ja
kivennäisaineiden luonnollisia lähteitä, ja pitävät yllä tervettä aineenvaihduntaa.
Omenista saa runsaasti kuituja, jotka ovat välttämättömiä ruoansulatuskanavan
terveydelle. Inkivääri ja karpalo ovat tärkeiden antioksidanttien lähteitä, ja
auttavat vahvistamaan luontaista vastustuskykyä, kun taas sikurijuuri täyttää
prebioottien tarpeen sisältämänsä inuliinin ansiosta. Inuliini lisää
probioottien määrää ja alentaa paksusuolen pH:ta. Inuliini myös nopeuttaa
suoliston toimintaa. Prebiootit ovat puolestaan probioottien ruokaa,
esimerkiksi vaikeasti hajoavia kuituja. Niiden avulla probiootit selviävät
suolistossa taistellessaan elintilasta muiden mikrobien kanssa.
Avaruustiedettäkö, vai ei? No ei, vaan tarkkaan tutkittua tietoa, miten koiran
elimistö voi hyödyntää parhaiten ruoasta saatavat ainesosat.
Koostumus kertoo seuraavaa: Tuore kala (60 %), herne,
kananrasva (säilötty tokoferoleilla), kikherne (4 %), kuivattu omena (4 %),
punainen linssi, kurpitsa, lohiöljy (3 %), luonnon aromi, porkkana, kuivatut
munankuoret, limaskaproteiini (0,5 %), spirulina (0,3 %), kuivattu tyrni (0,2 %),
kuivattu inkivääri (0,1 %), kuivattu mustikka (0,1 %), kuivattu rosmariini (0,1
%), kuivattu karpalo (0,1 %), kuivattu timjami (0,1 %), glukosamiini (0,026 %),
vihersimpukka (0,025 %), kondroitiinisulfaatti (0,016 %), panimohiiva
(mannan-oligosakkaridien lähde, 0,015 %), sikurijuuri (frukto-oligosakkaridien
lähde, 0,01 %), yucca schidigera (0,01 %).
Raakavalkuainen 25,0 %, rasvasisältö 15 %, kosteus 10,0
%, raakatuhka 7,0 %, raakakuitu 4,0 %, kalsium 1,3 %, fosfori 0,9 %, natrium
0,5 %, omega-3-rasvahapot 0,6 %, omega-6-rasvahapot 1,6 %, EPA (20:5 n-3) 0,15
%, DHA (22:6 n-3) 0,2 %.
Eli tuota on lepokaudelle juuri sopiva ravinto vähäisen
rasvan ansiosta, mutta silti riittävä tuottamaan energiaa kunnon ylläpitoa
varten.
Metaboloituva energia 3,670 kcal/kg
Kun jahtikausi alkaa, syötämme koirallemme Carnilove True
Fresh Beef-nappulaa, jossa on lihaa, kurpitsaa ja hernettä. Lisänä tyrniä,
munankuoria ja rosmariinia. Carnilove liha-ateria
Suuri osa lihasta on peräisin maatiloilta ja
paikallisista lähteistä. Liha on peräisin ihmisenkin ravinnoksi hyväksytyistä
eläimistä. Lisätyt herneet ja munankuoret sisältävät kivennäisaineita, jotka
ovat tärkeitä luuston mineralisaatiolle. Kurpitsa sisältää runsaasti kuitua,
joka tukee ruoansulatusjärjestelmän terveyttä ja takaa tärkeiden ravintoaineiden
tehokkaan imeytymisen, kun taas tyrnillä ja rosmariinilla on antioksidanttisia
vaikutuksia, jotka suojaavat kehoa vapaiden radikaalien haittavaikutuksilta.
Koostumus kertoo seuraavaa: tuore naudanliha (60 %),
herne, naudan rasva (säilötty tokoferoleilla), kurpitsa (4 %), kikherne,
kuivattu omena, punainen linssi, luonnon aromi, lohiöljy (1 %), porkkana,
kuivatut munankuoret, limaskaproteiini (0,5 %), spirulina (0,3 %), kuivattu
tyrni (0,2 %), kuivattu inkivääri (0,1 %), kuivattu mustikka (0,1 %), kuivattu
rosmariini (0,1 %), kuivattu karpalo (0,1 %), kuivattu timjami (0,1 %),
glukosamiini (0,026 %), vihersimpukka (0,025 %), kondroitiinisulfaatti (0,016
%), panimohiiva (mannan-oligosakkaridien lähde, 0,015 %), sikurijuuri
(frukto-oligosakkaridien lähde, 0,01 %), yucca schidigera (0,01 %).
Raakavalkuainen 26,0 %, rasvasisältö 19 %, kosteus 10,0
%, raakatuhka 6,5 %, raakakuitu 4,5 %, kalsium 1,3 %, fosfori 0,9 %, natrium
0,3 %, omega-3-rasvahapot 0,2 %, omega-6-rasvahapot 1,3 %, EPA (20:5 n-3) 0,5
%, DHA (22:6 n-3) 0,1 %.
Tässä on rasvapitoisuus isompi ja siksi siinä on sitä koiran
polttoainetta riittävästi jahtikaudelle. Metaboloituva energia 3,840 kcal/kg
Useammalle koiranomistajalle
nämä edellä mainitut luvut ja hienot nimitykset eivät kerro mitään, mutta kun
tarkemmin tutkii dataa vaikkapa netistä, niin kuviot alkavat pikkuhiljaa
avautua.
Koira on kuitenkin lähes täydellinen ”tappokone”, vain susi on koiraakin tehokkaampi metsästäjä. Koiraeläimet ottavat suurimman osan ravinnostaan luonnosta ja liha muodostaa prosentuaalisesti suurimman määrän ravinnosta. Lihaa on myös kala, jota koiraeläimet syövät innokkaasti. Esim. meidän koiramme saa kesän aikana runsaasti lohen selkärankoja ja lohenpäitä. Ei toki raakana, mutta keitettyinä ne uppoavat nopeasti nälkäiseen suuhun.
Tarkkaa seurantaa
Kesän ajan 11-vuotias jämtlanninpystykorvakoiramme
söi hyvällä ruokahalulla tuota kalalla höystettyä ruokaa. Syksyä kohti
mentäessä vaihdoimme rasvaisempaan liharavintoon, sillä rankat hirvenmetsästysreissut voivat venyä liki vuorokauden mittaisiksi.
Mitään ongelmia ei ruokavalion
vaihto tuottanut kesällä. Aiemmin käytetty vähärasvainen ravinto toimi
moitteetta, mutta niinpä se tämä uusikin ravinto alkoi heti toimia koiran
elimistössä.
Ruokinta juuri ennen rasitusta
lisää koiran elopainoa, koska mahalaukun ja suoliston sisältö lisääntyvät.
Lisäksi ruokinta nostaa veren insuliinipitoisuutta, mikä estää koiraa
käyttämästä tehokkaasti rasvoja energian lähteenä, jolloin koira väsyy
nopeammin metsäreissulla. Rasvathan ovat metsästyskoiran tärkein energianlähde.
Ruokimme koiramme iltapäivästä
noin klo 16.00 maissa eli kerran päivässä. Tämä tyyli on toiminut
toistakymmentä vuotta ja tukee myös jahtikautta, kuten edellä on kerrottu.
Jahtiin mennään täysillä
energioilla ja tyhjällä mahalla. Tällä tyylillä pidetään yllä koiran luontaista
metsästysviettiä ja suljetaan pois mahdolliset mahalaukun kiertymiset.
Onhan selvää, että jos on maha
täynnä, eipä sitä intoa liikkumiseen liiemmälti ole.
Kun ajatellaan ruoka-annoksia,
niin annoskoot ovat maltillisia. Kun koira painaa esim. 35 kg, joka on
isokokoisen jämtlanninpystykorvauroksen keskipaino, niin Carnilovea laitetaan
kuppiin noin 300 g. Eli noin 1% koiranpainosta. Vastapainona voidaan miettiä
omaa kroppaa. Painan noin 90 kg ja kun syön 900 g jämerää ruokaa, niin varsin
pitkään pystyn tietöntä taivalta läpsyttelemään. Eli varmasti prosentti
koiranpainosta riittää tuottamaan tarvittavan energian työskentelyyn.
Nyt on menty tällä ruokinnalla
syyskuun loppupuolelle. Vanha koira jaksaa työskennellä pitkänkin päivän,
vaikka tietenkin melkoisen väsyneenä lopulta koira autoon saadaan. Ikä alkaa tietenkin vaikuttaa, mutta sitä vaikutusta voidaan laadukkaalla ruoalla vaimentaa.
Palautusjuoma helpottaa koiran
palautumista ja tämä Carnilove -ruoka maistuu kyllä todella hyvin.
Monesti ruoan imeytyminen ja
vaikutus näkyy koiran ulosteesta. Minä isompia kasoja, sellaisia
karvahatunkokoisia, jos koira vääntää, on selvää, että ruoka ei toimi.
Meillä kookkaasta koirasta
lähtee pari kasaa päivässä ja ne ovat todella napakoita ja pieniä. Näkyy siis
ruoasta saadun energian toimivuus lihaksistossa, ei suolistossa.
Jatkamme koko ajan ”tieteellistä”
tutkimusta koiranruokinnassa. Hyvältä näyttää tällä hetkellä ainakin.
Kommentit
Lähetä kommentti